Siellä se häämöttää…

… ensi maanantain ratapäivä Alastarolla siis.

Lisää VTECciä!!!1

Enpä näköjään ehtinytkään postaamaan siitä edellisestä hankinnasta tänne ollenkaan kun muut hommat vetivät nettikirjoittelun edelle. Nyt on kuitenkin tullut senverran potkintaa tuolta Tonin suunnalta että voisi tännekin raapustella.

Hieman ennen kuin hankkiuduin Evosta eroon kävin hakemassa Järvenpäästä talvikulkineeksi ennen Mazdan tallistaottoa ’99 vuoden LSi-Civicin. Kyseessä oli entinen näyttelyauto jota oli myyty osina pois jonkun verran ja loppuraato oli kaupan varsin halvalla. Autosta puuttui pakoputki ja hipoimmat osat oli ehditty kauppaamaan eteenpäin, mutta se oli kuitenkin ylimaalattu vuosi sitten ja muutenkin todella siistikuntoinen joten se tuli kotiutettua ja parsittua takaisin kasaan.

Jotain odotettavaa…

Annetaanpa “lukuisille” lukijoillemme jotain odotettavaa tältä blogilta.

Uusi kirjoittaja (bloggaaja tai mikälie) esittäytyy

Hyvää iltaa!

Olen madun ja bortzin pitkäaikainen ystävä ja kaikkien polttomoottorilla kulkevien värkkien vannoutunut tukija. Ammatiltani olen “IT Consultant” (Kyllä, se on pakko kirjoittaa englanniksi, suomenkielinen vastine on nimittäin “nörtti”) ja harrastukseni koostuu pääosin päämäärättömästä ajelusta milloin milläkin kulkineella. Rullaluistimia lukunottamatta, kaikki sisältävät moottorin. Toisin kuin muut tätä blogia kirjoittavat herrat, minä en vierasta moottoripyöriäkään. Oikeastaan luen itseni enemmän motoristiksi kuin autoilijaksi juuri tällä hetkellä.

madu ei ole minulle edes maininnut kirjoittavansa tälläistä blogia, vaan törmäsin siihen vahingossa. madu ilmeisesti pelkäsi, että jos kuulen tästä, haluan liittyä kirjoittajien kööriin vaikka minua ei maailman runollisimpana ihmisenä pidetäkään. No kuten jo ehkä tajusittekin, niinhän siinä kävi, että kiristin itselleni oikeuden kirjoitella omia tougekokemuksiani tänne (saat madu autosi avaimet takaisin kunhan olen kirjoittanut tämän postin loppuun)

Luulen, että teitä ei kiinnosta kuulla enempää minusta, joten siirrytään lyhyeen ja vaatimattomaan autohistoriaani, sekä värikkäimpiin tapahtumiin ratin takana vuosien varrelta.

Kun matka katkeaa

Pahoitteluni huonosta kuvanlaadusta, olosuhteet eivät olleet täysin optimaaliset. Tätä ei olekaan hirveän montaa kertaa joutunut katselemaan.

Ajettua: 2011 Volkswagen Golf Variant 2.0 TDI

Itsenäisyyspäivänä vanhempia moikatessa tuli tyypitettyä isän uutta työsuhdekulkinetta. Aikaisempi auto oli vuoden 2006 Golf Variant 1.6-litraisella bensiinimoottorilla, ja tämä uusi taas on kaksilitraisella dieselillä ja DSG-vaihteistolla.

Kyseisenä päivänä oli erittäin lumista, ja tulikin mietittyä muutamaan otteeseen haluanko varmasti kokeilla uutta ja hienoa mutta vajaavetoista laitosta vai pitäytyä tutussa ja turvallisessa Evossa. Uteliaisuus kuitenkin voitti, joten matkaan tuli lähdettyä Golfilla ja kyllähän sen ratissa sitten viihtyikin muutaman sataa kilometriä.

Evo sai uuden kaverin

…jonka se tosin menetti heti samantien talvisäilöön ja on nyt taas ihan yksinäinen. Nyyh.

Syksyisiä maisemia

Yleisöehdotuksesta kävin kurkkimassa, millaista tietä Porkkalan niemen suunnalta löytyy, ja varsin mukavaa pätkäähän sieltä tuli vastaan. Muutamassa kohdassa malttoi pysäyttää auton ja nousta ottamaan parit valokuvat.

Evokuskin arkea

Näitä oli kaivattu, joten työpäivän loppuhetkillä voisi raapustella rehelliset käyttökokemukset tuosta Evosta vajaan vuoden ajalta, kuvia lisäilen jälkikäteen.

Kyseessä siis vuoden 1998 GSR-mallinen Lancer Evolution V.

Ihmepilleri TD05HR, piristeistä parhain

Alkuillasta tuntui että koko maailma meinaa kaatua niskaan, ja sama fiilis on oikeastaan ollut päällä koko syyskuun. Syytä sille ei tarvitse miettiä kovin pitkään – kouluhan alkoi taas tuossa kohtaa. Kesällä tuli iloisesti puurrettua duunia päivät pitkät (ja vietettyä palkallista kesälomaakin aika pitkä aika), mutta koulun alku muutti meininkiä aika radikaalisti, kun sillekin pitäisi yrittää antaa aikaa. Työn alla ei edes ole kuin yksi kurssi matematiikkaa – astetta hankalampi sellainen – ja koulussa istumisen vähyyden vuoksi tuli napattua ehkä vähän liikaa työvuoroja ja nyt ei meinaa saada sitten mitään aikaisiksi. Parin viikon päästä pitäisi palauttaa matikankurssille joku projekti jonka kuvauksesta luin yhden sivun ennen kuin epätoivo iski kun en ymmärtänyt mitään, ja koekin olisi kohta tulossa muttakunhnnnnghhheikiinnosta.

Ahdingossani mietin sitten mistä voisin keksiä motivaatiota. Siinä kohtaa muistinkin että takapihalle on pysäköitynä bensakäyttöinen piristinlaite, joten ei muuta kun avaimet taskuun ja ratin taakse. Heti löytyi inspiraatiota esimerkiksi kirjoittaa tänne!